Tänään on 21.07.2018 16:52 ja nimipäiviään viettävät: Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna ja Jenny. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.UUTISVIRTA.FI
Oikeuslaitos:

HelHO:2018:10

Julkaistu: · Päivitetty:

Rekisterimerkintärikos Diaarinumero: R 17/1508 Ratkaisunumero: 123878 Antopäivä: A oli liittänyt kansalaisuutta koskevaan hakemukseensa virheellisen kielitutkintotodistuksen, jonka perusteella Maahanmuuttovirasto olisi voinut tehdä virheellisten tietojen perusteella päätöksen kansalaisuuden myöntämisestä. Hovioikeus katsoi, ettei kielitutkintotodistuksesta ilmenevää tietoa sellaisenaan ollut tarkoitus merkitä viranomaisen rekisteriin eikä A:n voitu katsoa syyllistyneen syyttäjän rangaistusvaatimuksesta ilmenevään rekisterimerkintärikokseen. Syyte hylättiin. ESPOON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 15.5.2017 Syyte rekisterimerkintärikoksesta A oli 6.2.2014 aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin eli väestötietojärjestelmään ja ulkomaalaisrekisteriin antanut rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon. A oli Suomen kansalaisuutta hakiessaan ilmoittanut hakemuksessa hänellä olevan tyydyttävä suomen kielen taito ja ilmoittanut osoittavansa suomen kielen taitonsa yleisellä kielitutkintotodistuksella. A:n tarkoituksena oli ollut antaa viranomaiselle virheellinen kuva suomen kielen taidostaan ja kansalaistamisen yleisistä edellytyksistään. Todellisuudessa yleisen kielikokeen oli suorittanut A:n puolesta toinen henkilö. Näin menetellen A:n tarkoituksena oli ollut saada viranomainen myöntämään itselleen Suomen kansalaisuus, vaikka hän ei ollut täyttänyt kansalaisuudelle kansalaisuuslaissa asetettuja edellytyksiä. Vastaus A kiisti syytteen. A ei ollut toiminut teonkuvauksessa kerrotuin tavoin kansalainhakemuksen tekemistä lukuun ottamatta. A:lla oli ollut tarvittava kielitaito, eikä A ollut antanut muutoinkaan minkäänlaisia virheellisiä tietoja rekisteriä ylläpitävälle viranomaiselle. Joka tapauksessa A oli peruuttanut kansalaisuushakemuksen sen jälkeen, kun hän oli saanut tietää rikostutkinnan käynnistymisestä. A ei ollut voinut ymmärtää syyllistyvänsä rikokseen, eikä A ollut tarkoittanut aiheuttaa virheellistä merkintää viranomaisen ylläpitämään rekisteriin. Käräjäoikeuden ratkaisu Syyksilukeminen Onko A kielikokeen tekijä? Käräjäoikeus katsoi lausumillaan perusteilla asiassa tulleen näytetyksi, että kansalaisuushakemuksen perusteena olleen kielikokeen oli tehnyt joku muu kuin A. Asian oikeudellinen arviointi Rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon, on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. Syyttäjän ilmoittamat rekisterit eli väestötietojärjestelmä sekä ulkomaalaisrekisteri ovat molemmat automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettäviä henkilörekistereitä ja siten rikoslain 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja rekistereitä. Ulkomaalaisrekisterilain mukaan ulkomaalaisrekisterin päävastuullinen rekisterinpitäjä on Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 2 §:n mukaan ulkomaalaisrekisteriä pidetään muun muassa Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä ja menettämistä sekä kansalaisuusaseman määrittämistä koskevien asioiden käsittelyä ja päätöksenteko varten. A on tehnyt hakemuksen Maahanmuuttovirastolle, joka myös päättää kansalaisuuden saamisesta lukuun ottamatta tiettyjä tilanteita, joissa maistraatti merkitsee kansalaisuuden saaminen itsenäisesti väestötietojärjestelmään, eikä tällaisesta tilanteesta ole nyt ollut kysymys. Käräjäoikeus katsoo, että oikeudellisesti merkityksellinen seikka on kohdistunut siten tässä tapauksessa ulkomaalaisrekisteriin. Rekisterimerkintärikosta koskevien lain esitöiden (HE 6/1997 vp) mukaan säännöksen tarkoituksena on suojata viranomaisten pitämien yleisten rekisterien luotettavuutta ja niiden sisältämien tietojen totuudenmukaisuutta. Totuudenvastainen tieto on aina väärä. Edelleen rekisterimerkintärikos täyttyy, kun väärä tieto rekisteriin merkittävästä seikasta on annettu viranomaiselle siinä tarkoituksessa, että tämä annetun tiedon perusteella tekisi rekisteriin virheellisen merkinnän. Edelleen olennaista tunnusmerkistön täyttymisen kannalta on tiedon antaminen rekisteriin merkitsemistä varten. Lainkohdan mukaan tunnusmerkistön täyttymisen kannalta on tiedon antaminen rekisteriin merkitsemistä varten. Sillä seikalla, onko tietoa merkitty rekisteriin vai ei, ei ole merkitystä. Suomen kansalaisuuden myöntäminen edellyttää, että hakijalla on riittävä suomen- tai ruotsinkielen taito. Kielitaidon voi osoittaa kansalaisuuslain mukaan muun muassa yleisen kielitutkinnon todistuksella. Edellä kerrotuin tavoin asiassa on selvitetty se, että kielikokeen on A:n puolesta tehnyt joku toinen henkilö kuin A itse. Siten kielitodistuksesta ilmenevä tieto on ollut väärä. Väärä tieto on ollut oikeudellisesti merkityksellinen, koska kielitaidon osoittaminen on yksi kansalaisuuden saamisen edellytyksistä. Edellä kerrottu sekä A:n olosuhteet asiassa huomioon ottaen A on siten tiennyt antavansa puutteellisen ja virheellisen tiedon sekä voinut pitää myös varsin todennäköisenä sitä, että annettu virheellinen tieto myös merkitään rekisteriin. A:n menettelyä voidaan siten rikoslain tarkoittamin tavoin pitää myös tahallisena. Edellä kerrotuilla perusteilla A on siten syyllistynyt siihen rekisterimerkintärikokseen, mistä syyttäjä on hänelle rangaistusta vaatinut kuitenkin siten, että oikeudellisesti merkityksellinen virhe on tarkoitettu aiheuttaa ulkomaalaisrekisteriin. Lopputulos Käräjäoikeus tuomitsi A:n rekisterimerkintärikoksesta sakkorangaistukseen. --- Asian on ratkaissut käräjätuomari Mette Manninen HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 6.6.2018 Valitus A vaati, että syyte hylätään. Käräjäoikeuden tuomio oli virheellinen eikä A ollut syyllistynyt siihen, mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta. Vaikka hänen katsottaisiin menetelleen teonkuvauksen mukaisesti, teonkuvaus ei täyttänyt rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistöä. A:lla ei ollut ollut tarkoitusta aiheuttaa minkäänlaista merkintää mihinkään rekisteriin. Hänellä ei etenkään ollut tarkoitusta aiheuttaa oikeudellisesti merkityksellistä virhettä. A:lla oli ollut kansalaisuuteen tarvittava kielitaito. Vastavalitus Syyttäjä on vaatinut, että A:lle tuomittu rangaistus kovennetaan ehdolliseksi vankeudeksi tai ainakin tuomittua sakkorangaistusta korotetaan. A:n menettely osoitti hänessä suurta syyllisyyttä. Tuomittu rangaistus ei ollut oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. A tuli tuomita ehdolliseen vankeusrangaistukseen tai vähintään 60 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Vastaukset Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus kaikilta osin hylätään. Käräjäoikeuden ratkaisu oli rekisterimerkintärikosta koskevilta osin oikea muutoin paitsi rangaistusseuraamuksen osalta, jota tuli vastavalituksesta ilmenevin tavoin korottaa. A on vaatinut, että syyttäjän vastavalitus hylätään. Aihetta sakkorangaistuksen koventamiseen tai korottamiseen ei ollut. Hovioikeuden ratkaisu Perustelut Kysymyksenasettelu Syyttäjän rangaistusvaatimus rekisterimerkintärikoksesta perustuu siihen, että yleisen kielikokeen oli A:n puolesta suorittanut toinen henkilö ja A oli kansalaisuutta hakiessaan antanut virheellisen kuvan Suomen kielen taidostaan ja kansalaistamisen edellytyksistä. A:n tarkoituksena oli ollut saada Maahanmuuttovirasto myöntämään itselleen Suomen kansalaisuus, vaikka hän ei ollut täyttänyt kansalaisuuslaissa asetettuja edellytyksiä. Tällä menettelyllä A oli antanut viranomaiselle väärän tiedon aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen yleiseen rekisteriin eli väestötietojärjestelmään ja ulkomaalaisrekisteriin. Käräjäoikeus on katsonut asiassa tulleen selvitetyksi, että A ei ollut kielikokeen tekijä. Käräjäoikeus on myös katsonut, että ulkomaalaisrekisteri oli rekisterimerkintärikoksessa tarkoitettu yleinen rekisteri ja että oikeudellisesti merkityksellinen seikka oli kohdistunut tässä tapauksessa ulkomaalaisrekisteriin. Hakemuksessa ollut kielitodistuksen tieto oli ollut väärä ja väärä tieto oli ollut oikeudellisesti merkityksellinen, koska kielitaidon osoittaminen oli yksi kansalaisuuden saamisen edellytyksistä. Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen syytteen mukaiseen rekisterimerkintärikokseen kuitenkin siten, että oikeudellisesti merkityksellinen virhe oli tarkoitettu aiheuttaa ulkomaalaisrekisteriin. Asiassa on A:n valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, onko A menetellyt syytteen teonkuvauksessa kuvatulla tavalla eli oliko kielikokeen suorittanut A:n sijasta joku toinen henkilö. Jos A:n katsotaan menetelleen teonkuvauksessa kuvatulla tavalla, asiassa on kysymys siitä, onko A:n menettelyssä siten kuin se on syytteessä kuvattu, kysymys rekisterimerkintärikoksena rangaistavasta menettelystä. Onko A ollut kielitutkinnon suorittanut henkilö? Käräjäoikeus on katsonut näytetyksi, että kielikokeeseen elokuussa 2013 on osallistunut A:n sijaan tuntemattomaksi jäänyt henkilö. A on valituksessaan katsonut, että hän ei ollut menetellyt siten kuin hänen syykseen oli käräjäoikeudessa luettu ja että hän oli itse suorittanut kielikokeen. A, joka ei käräjäoikeudessa halunnut tulla rekisterimerkintärikosta koskevilta osin kuulluksi, on hovioikeudessa kertonut, että hän oli asunut Suomessa noin 15 vuotta ja että hänellä oli täällä perhe. Kaikilla muilla hänen perheensä jäsenillä oli Suomen kansalaisuus. A:lla oli muukalaispassi, jolla ei kuitenkaan päässyt matkustamaan kaikkiin paikkoihin, kuten esimerkiksi hänen siskonsa luokse Nairobiin. Ennen Suomeen tuloaan A oli asunut Somaliassa, jossa oli alkanut sisällissota, kun hän oli ollut nuori. A ei ollut saanut mahdollisuutta käydä Somaliassa koulua, joten hän ei ollut oppinut siellä asuessaan lainkaan lukemaan tai kirjoittamaan. Suomeen tultuaan A oli ensin aloittanut luku- ja kirjoitustaidon opiskelemisen ja tämän jälkeen hän oli aloittanut Suomen kielen opiskelut. A oli aloittanut suomenkielisen ammatillisen peruskoulutuksen tammikuussa 2017. A:n kielitaito oli kehittynyt ammatillisessa koulutuksessa paljon. A on hovioikeudessa kertonut, että hänen yleinen Suomen kielen taitonsa oli ollut koko ajan hyvä ja että hän oli pystynyt muun muassa asioimaan ja opiskelemaan Suomen kielellä. A oli aikaisemmin hakenut Suomen kansalaisuutta pyytäen poikkeamaan kansalaisuuslain mukaisista kielitaitovaatimuksista, sillä hänen lapsensa olivat tuolloin olleet nuoria. Hän ei tästä syystä ollut ehtinyt käydä Suomen kielen kursseilla. Poikkeusta ei ollut myönnetty. Maahanmuuttovirastossa A:n hakemusta käsitellyt B on kertonut tapahtumista asian ratkaisuun vaikuttavilta osin samoin kuin hänen kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu. Hovioikeus toteaa, että kirjallisina todisteina esitettyjen keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausuntojen (todisteet 2 ja 3) mukaan vertailtavina olleiden elokuun 2013 ja 19.1.2016 ääninäytteiden puhujat olivat erittäin todennäköisesti eri puhujat. Tämä oli lausunnon mukaan korkein todennäköisyys siitä, että kysymys oli eri puhujista. Vastaavasti käsialatutkimuksen osalta lausunnossa on todettu, että mainittuja elokuun 2013 ja 19.1.2016 näytteitä verrattaessa oli erittäin todennäköistä, että kirjoitukset eivät olleet saman henkilön kirjoittamia. Nämä kirjalliset todisteet ovat vahva näyttö siitä, että kielitutkinnon oli suorittanut toinen henkilö kuin A. A on tuonut esille, että hänellä olisi joka tapauksessa ollut riittävä kielitaito kansalaisuushakemuksen käsittelyn aikaan. Hovioikeus toteaa, että tässä rikosasiassa kysymys on nyt sen arvioinnista, onko hakemuksessa kielitaidon osoituksena olleen yleisen kielitutkinnon suorittaja ollut A vai joku toinen henkilö eikä siitä, mikä on ollut A:n todellinen kielitaito hakemuksen käsittelyn aikana. A:n kertomuksesta tai muustakaan asiassa esitetystä ei ole tullut esille mitään sellaista, joka horjuttaisi kirjallisten todisteiden painoarvoa todisteina ja käräjäoikeuden tekemää johtopäätöstä siitä, että hakemuksen liitteenä olleen kielitutkinnon oli suorittanut eri henkilö kuin A. Näin ollen hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että A ei ollut ollut kansalaisuushakemukseen liitetyn todistuksen mukaisen yleisen kielikokeen suorittaja. Teon rikosoikeudellinen arviointi (a) Oikeusohjeet Rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon, on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. Ulkomaalaisrekisteri on rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu yleinen rekisteri (KKO 2016:92 kohta 12). Myös väestötietojärjestelmä on säännöksessä tarkoitettu rekisteri (KKO 2005:84 kohta 2). Rikoslain 16 luvun 7 §:n tarkoituksena on suojata viranomaisten pitämien yleisten rekisterien luotettavuutta ja niiden sisältämien tietojen totuudenmukaisuutta (HE 66/1988 vp s. 28, HE 6/1997 vp s. 72 ja KKO 2004:88 kohta 3). Kaikissa tilanteissa, joissa rekisteriin sisältyy väärä tieto, kysymys ei ole rekisterimerkintärikoksesta. Rangaistavuuden edellytyksenä on väärän tiedon antaminen rekisteriä pitävälle viranomaiselle tarkoituksessa aiheuttaa rekisteriin oikeudellisesti merkityksellinen virhe. Huomiota tässä arvioinnissa on kiinnitettävä tiedon merkitykseen ja siihen, missä tarkoituksessa tieto on viranomaisille annettu (KKO 2004:88 kohta 6). Rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta olennaista on tiedon antaminen juuri rekisteriin merkitsemistä varten (KKO 2016:92 kohta 14). Tätä edellyttää myös säännöksen suojeluobjekti, joka on yllä kuvatulla tavalla viranomaisen pitämän rekisterin luotettavuus ja sen sisältämien tietojen totuudenmukaisuus. Jotta väärän tiedon antaminen viranomaiselle täyttäisi rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistön, ilmoitetulla väärällä tiedolla tulisi suoraan pyrkiä aiheuttamaan väärä rekisterimerkintä. (b) Syyttäjän rangaistusvaatimuksen arviointi Syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta rekisterimerkintärikoksesta käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän teonkuvauksen perusteella. Syytteen teonkuvauksesta ilmenevän mukaan rangaistusta on vaadittu siitä, että A olisi viranomaiselle antaman virheellisen tiedon perusteella saanut Maahanmuuttoviraston myöntämään itselleen kansalaisuuden ilman laissa tarkoitettujen edellytysten täyttymistä. Syyttäjä on hovioikeudessa erikseen syytteen teonkuvauksesta keskusteltaessa todennut, että tässä tapauksessa oikeudellisesti merkityksellinen virhe oli ollut käsillä siksi, että ulkomaalaisrekisteriin ja sitä kautta moneen muuhunkin rekisteriin, kuten väestötietojärjestelmään, olisi tullut merkityksi A:lle ilman laissa tarkoitettuja edellytyksiä myönnetty Suomen kansalaisuus. Hovioikeus toteaa, että syyttäjän rangaistusvaatimus perustuu siten siihen, että kansalaisuutta koskevaan hakemukseen on liitetty virheellinen kielitutkintotodistus, jonka perusteella Maahanmuuttovirasto olisi voinut tehdä virheellisten tietojen perusteella päätöksen kansalaisuuden myöntämisestä ja kansalaisuutta koskeva merkintä rekisterissä olisi siten ollut väärä. A on kansalaisuushakemuksessaan ilmoittanut osoittavansa Suomen kielen taitonsa yleisellä kielitutkintotodistuksella. Hakemuksen liitteenä onkin ollut yleisestä kielikokeesta annettu todistus, joka on ollut edellä todetulla tavalla sisällöltään väärä, kun yleisen kielikokeen oli tässä tapauksessa suorittanut A:n sijaan toinen henkilö. Syytteessä ei ole väitettykään, että nimenomaan virheellisen kielitaitotiedon antamisella sellaisenaan olisi tavoiteltu oikeudellisesti merkityksellisen virheen aiheuttamista viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin. Syytteen mukaan kielitaitoa sellaisenaan ei edes merkitty syytteessä tarkoitettuun yleiseen rekisteriin. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2016:92 on ollut kysymys siitä, että väärä tieto kansalaisuudesta on sellaisenaan ilmoitettu suoraan rekisteriä pitävälle viranomaiselle. Myös muissa rekisterimerkintärikosta koskevissa korkeimman oikeuden ratkaisuissa vääräksi väitetty tieto on merkitty sellaisenaan viranomaisen rekisteriin, kuten esimerkiksi väestötietojärjestelmään (KKO 2005:84) tai kaupparekisteriin (KKO 2004:88, KKO 2012:41 ja KKO 2018:24). Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa on taas ollut kysymys siitä, että A on osana kansalaisuushakemusta antanut viranomaiselle eli Maahanmuuttovirastolle väärän tiedon kielitaidostaan. Tästä olisi voinut seurata väärin perustein myönnetty kansalaisuus ja kansalaisuudesta olisi seurannut merkintä ulkomaalaisrekisteriin ja väestötietojärjestelmään. Hovioikeus toteaa johtopäätöksenään, että väärä tieto A:n kielitaidosta on annettu kansalaisuushakemuksen tueksi eikä sitä itsessään ole tarkoitettu merkittäväksi eikä myöskään syytteen mukaan merkitty rekisteriin. Virheellinen merkintä olisi syyttäjän mukaan seurannut vasta virheellisestä päätöksestä kansalaisuuden osalta ja tämän päätöstiedon merkitsemisestä ulkomaalaisrekisteriin ja väestötietojärjestelmään. Hovioikeus katsoo, että rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistöä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tilanteisiin, jossa viranomaiselle annetaan hakemuksen käsittelemiseksi virheellistä tietoa ilman, että annettua tietoa itsessään olisi tarkoituskaan merkitä rekisteriin. Nyt kysymyksessä olevan kaltainen menettely voisi tulla rangaistavaksi rikoslain 16 luvun 8 §:n mukaisena väärän todistuksen antamisena viranomaiselle, mutta siitä ei ole nyt kysymys ja mainitun rikoksen syyteoikeus oli jo ennen syytteen nostamista vanhentunut. Edellä lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että syytteessä kuvattu A:n menettely ei täytä rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistöä. Syyte ja syyttäjän hovioikeudessa esittämä vastavalitus on näin ollen hylättävä. TUOMIOLAUSELMA Hylätty syyte Rekisterimerkintärikos 06.02.2014 Rangaistusseuraamukset A vapautetaan rangaistuksesta. --- Asian ovat ratkaisseet: Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Hovioikeudenneuvos Heikki Rautiola Hovioikeudenneuvos Heli Melander Valmistelija: Käräjänotaari Peter Huhanantti Ratkaisu on yksimielinen.

Avainsanat: väärä vuosi vp virheellinen virhe vaatia täyttyä tuomittu viranomainen vastaus vastaava vapautus vankeus vankeusrangaistus valitus ymmärtää yleinen vahva todettu tuomita tuomiolauselma todennäköisyys todellinen timo tilanne tietää tietoja tieto tuomio tulo tuli teko tekijä tapahtuma taito säännös syyttäjä syyte suomi suojata suhde somalia sisällissota sisko rikoslaki rikos rekisteri oikeus oikea näyttö näyte nuori muu seurata momentti selvittää sakkorangaistus saada rikostutkinta ratkaisu rangaistus päätöksenteko päätös päättää pyrkiä peter perhe osoitti osoittaa osallistua oppia opiskelemaan olosude maahanmuuttovirasto pikaviestipalvelu luku lukea mette merkitä merkintä käsitellä käräjätuomari menettely manninen lapsi laki lainkohta käsittely koulutus koulu lopputulos lausunto koskeva korottaa kuvata kuva käräjäoikeus kautta kaupparekisteri katsoa kansalaisuus kansalaistus kaltainen hyvä heli korkeimman kohta kko kirjoittaa kielitaito kieli jäänyt jolla johdosta itsenäinen itse ilmoitettu kysymys hakemus espoo enintään elokuu ehdollinen edellytys diaarinumero arviointi antaa ammatillinen aiheuttaa aihe 8 2016 2013 hylätä hovioikeus henkilö helsinki tuki todistus maistraatti ojala keskusrikospoliisi kehittyä


Uutisvirta.fi