Tänään on 16.12.2017 05:16 ja nimipäiviään viettävät: Auli, Aulikki, Aada, Ada ja Adele. MOBIILIVERSIO M.UUTISVIRTA.FI

Ilmatieteen laitos: Toini-myrskyn aallot hipoivat aaltoennätystä Itämerellä

Julkaistu: · Päivitetty:

Toini-myrskyn aallot hipoivat aaltoennätystä Itämerellä 7.12.2017 18:13 Ilmatieteen laitoksen tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan äärimmäisiä aallokko-olosuhteita Itämerellä. Toini-myrsky tammikuussa 2017 oli jo toinen kerta mittaushistorian aikana, kun merkitsevä aallonkorkeus ylsi 8 metriin. Kuva: Bengt Wikström Joulukuussa 2004 puhaltanut Rafael-myrsky pitää kuitenkin nipin napin edelleen nimissään Itämeren aallonkorkeusennätystä, joka on 8,2 metriä. Tammikuussa 2005 Gudrun-myrskyn aikana arvioidaan olleen vielä korkeampia aaltoja. Asiantuntijoiden mukaan merkitsevä aallonkorkeus saattoi tuolloin olla jopa 9,5 metriä, mutta aallokko mittauspoijulla jäi vain 7,2 metriin. Itämeren pienen koon vuoksi sekä pyyhkäisymatka että tuulen kesto rajoittavat aallokon kasvua. Ankarimmat aallokko-olosuhteet koetaan pääaltaalla, minkä pohjoisosassa on ankkuroituna yksi Ilmatieteen laitoksen aaltopoijuista. Korkeaa aallokkoa voi esiintyä myös pääaltaan eteläosissa, mutta havaintojen puuttumisen takia tietoa tältä alueelta on saatavilla niukemmin. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jan-Victor Björkqvist huomauttaa, että vaikka aallonkorkeus on luonnollisin tapa kuvata aallokon ankaruutta, muitakin aallokon ominaisuuksia on syytä tarkastella. Tutkimuksessa todettiin, että Toini-myrsky tammikuussa 2017 oli ennätyksellisen pitkäkestoinen: merkitsevä aallonkorkeus pysytteli yli 6 metrissä 15,5 tunnin ajan. Rafael-myrsky oli selvästi lyhytkestoisempi, mutta aallokko oli taas jyrkempää kuin Toini-myrskyn aikana, selviää tutkimuksesta. Aallokon jyrkkyys kuvaa aallonkorkeuden ja -pituuden suhdetta. "Jyrkempi aallokko koetaan usein kovempana merenkäyntinä", selventää Björkqvist. Aallokkomittauksia pohjoisella Itämerellä on tehty jo 20 vuoden ajan. Mittauksia tarvitaan, jotta voidaan tuottaa tarkkoja ennusteita aallokko-olosuhteista merellä laivaliikenteen tarpeisiin. Ilmatieteen laitoksen WAM-aaltomalli ennusti Toini-myrskyn aikaisen aallokon pääasiassa hyvin jo vuorokautta aikaisemmin. Ääritilanteiden harvinaisuus ja alati muuttuvat mallit vaikeuttavat kuitenkin myrskyennusteiden osuvuuden arviointia. Aaltoennusteen kun vaikuttaa itse aaltomallin lisäksi myös ilmakehämallin tuuliennuste. Korkeimmat yksittäiset aallot ovat liki kaksinkertaisia merkitsevään aallonkorkeuteen nähden Äärimmäinen aallokko voi uhata laivaliikenteen turvallisuutta. Esimerkiksi M/S Estonian uppoamisen aikana vuonna 1994 merkitsevän aallonkorkeuden arvioidaan olleen 4-5 metriä. Vaikka aallokko ei ollut pääasiallinen onnettomuuden syy, se vahingoitti laivaa ja vaikeutti pelastusoperaatioita. Ilmatieteen laitos varoittaa kesäisin kovasta aallokosta, jos merkitsevä aallonkorkeus ylittää 2,5 metriä. Aallokko voi tuolloin aiheuttaa vaaraa veneilijöille. Ympäri vuoden varoitetaan 4 metriä ylittävästä aallokosta. Korkeimpaan vaaraluokitukseen yltää vähintään 7 metrin aallokko, joka voi aiheuttaa vaaraa kaikille aluksille. Merkitsevä aallonkorkeus on aallokon yleistä korkeutta kuvaava suure. Korkeimmat yksittäiset aallot ovat liki kaksinkertaisia merkitsevään aallonkorkeuteen nähden eli mitatuissa ennätystilanteissa noin 14-metrisiä. Lisätietoja: Tutkija Jan-Victor Björkqvist, puh. 045 678 1204,  jan-victor.bjorkqvist@fmi.fi   1512663226000

Avainsanat: ominaisuus olosude myrsy esiintyä ennätys äärimmäinen ympäri yltää wikström victor vaikeuttaa uhata tutkimus tutkija turvallisuus tuottaa toini todeta tieto tehty tapa syy suhde selventää saatavilla rafael pääasia pysytellä puhaltaa puh pohjoisosa pohjoinen onnettomuus myrsky muita mittaushistoria meri malli m/s lisätieto laivaliikenne laiva laitos kuvata kuva kova korkea koettaa kesä joulukuu jan itämeri itse ilmatiede huomauttaa fi eletäosa estonia ennustaa björkqvist bengt asiantuntija aiheuttaa aalto aallonkorkeus aallokko 8