Tänään on 20.07.2018 23:19 ja nimipäiviään viettävät: Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta, Margareta, Margit, Marit, Greta ja Gretel. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.UUTISVIRTA.FI

Hae uutisista

li-arrow.gif Hae blogeista sanalle galaksi


TM -

Haluatko tuntea olosi pieneksi? Euroopan avaruusjärjestö ESA julkaisi maanantaina kuvan, joka toimii hyvänä muistutuksena siitä, miten valtava maailmankaikkeus on – miten pieniä me kaikki olemme siinä. Alla oleva kuva saattaa näyttää ensivilkaisulla pelkältä pikselimössöltä. ESA:n Herschel Space Observatoryn kuvassa jokainen yksittäinen valopiste on kuitenkin itse asiassa kaukainen galaksi. (Saat kuvan isommaksi klikkaamalla sitä.) Annetaan tämän […]


Uutisvirta.fi

TM -

Astrofyysikot ovat ensi kertaa paikantaneet korkeaenergisten kosmisten neutriinojen alkulähteen Linnunradan ulkopuolelle. Kansainvälisen yhteistyön tuloksena Etelämantereen IceCube-neutriino-observatoriossa havaitun korkeaenergisen neutriinon alkulähteeksi paikannettiin neljän miljardin valovuoden päässä sijaitseva blasaari eli aktiivinen galaksi. Tutkijat ovat havainnosta innoissaan, sillä sen uskotaan olevan avain pitkäaikaisen mysteerin – kosmisen säteilyn lähteen –...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyyttä on päästy tarkastelemaan suurilla etäisyyksillä aiempaa tarkemmin. VLT- ja Hubble-teleskooppien mittaukset tukevat yli satavuotiasta teoriaa. Tarkastelun kohteena oli galaksi ESO 325-G004. Galaksin ympärillä näkyy sen massan aiheuttama Einsteinin rengas. Se syntyy, kun vahva painovoimalinssi vääristää takanaan olevan kaukaisen kohteen ympyrämäiseksi. "Käytimme Chilessä sijaitsevaa VLT:tä mittaamaan, miten nopeasti...


Uutisvirta.fi

TM -

Astronomit ovat ensi kertaa tehneet suoria havaintoja supermassiivisen mustan aukon suihkupurkauksen muodostumisesta ja laajentumisesta. National Radio Astronomy Observatoryn kansainvälinen tutkijaryhmä teki havaintonsa 150 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevan Arp 299 -nimisen yhdistyvän galaksin ytimestä. Suihkupurkaus syntyi noin kahden Auringon massaisen tähden pudottua galaksin ytimessä sijaitsevan supermassiivisen mustan aukon hampaisiin. Vaikka astronomit ovat spekuloineet...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa kuvanneet plasmasuihkun, joka on lähtöisin mustan aukon tuhoamasta tähdestä. Löydön tehneessä kansainvälisessä tutkijaryhmässä oli vahva suomalaisedustus. Suomalais-espanjalaisvetoinen tutkijaryhmä on onnistunut kuvaamaan laajenevan plasmasuihkun. Se syntyi, kun galaksin keskustassa sijaitseva musta aukko hajotti riekaleiksi yli kahden Auringon massaisen tähden. Ensimmäiset merkit tapahtumasta saatiin jo tammikuussa 2005. Seppo...


Uutisvirta.fi

TM -

Linnunradan, kuten todennäköisesti kaikkien muidenkin galaksien keskustassa sijaitsee supermassiivinen musta aukko. Noin 26 000 valovuoden päässä Maasta sijaitseva Linnunradan ”keskipiste” tunnetaan nimellä Sagittarius A*. Sen massa on arviolta 4 miljoonaa Auringon massaa. Vuonna 2004 astronomit havaitsivat Sagittarius A*:ta kiertävän pölystä ja kaasusta koostuvan pilvimäisen kohteen. He olettivat pilven repeytyvän riekaleiksi sen saavuttaessa kiertoradallaan kohdan, jossa se...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Linnunradan supermassiivisen mustan aukon ympäriltä on havaittu erikoisia kaasun ja pölyn verhoamia kohteita. Kyse saattaa olla yhdistyneistä kaksoistähdistä. Kalifornian yliopiston Mark Morris kertoo näiden pölyisten tähtimäisten kohteiden liikkuvan äärimmäisen nopeasti lähellä galaksimme supermassiivista mustaa aukkoa. Ne muistuttavat vuosina 2004 ja 2012 Linnunradan keskustasta löydettyä kahta niin sanottua G-kohdetta, joiden ajateltiin alun perin olevan kaasupilviä...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Galakseja, jotka pyörivät niiden pisimmän ulottuvuuden ympäri on pidetty harvinaisina. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että jos tarkastellaan massiivisimpien galaksien ääripäätä, oletus on ollut väärä. Useimmat galaksit pyörivät kuin frisbee-kiekko lyhimmän akselinsa ympäri. Esimerkiksi Linnunratamme on tällainen galaksi. Muutamien galaksien on kuitenkin todettu kiertävän järjestelmän pisimmän akselin ympäri. Ne ovat kuin pyöriviä rugby-palloja. Davor...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

ALMA-teleskooppi on löytänyt happea galaksista aikakaudelta, jolloin maailmankaikkeus oli vain 500 miljoonan vuoden ikäinen. Tämä viittaa universumin ensimmäisten tähtien synnyn alkaneen jo puolet aiemmin. ALMAn kuvaama kohde MACS1149-JD1 on kaukaisin galaksi, josta tähän mennessä on löydetty happea. Alkuräjähdyksessä ei muodostunut happea, vaan sitä taottiin vasta tähtien ytimien fuusioreaktioissa. Kun tähdet räjähtivät, ne levittivät hapen ja muut uudet alkuaineet...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Euroopan Avaruusjärjestö on valinnut Cosmic Vision -ohjelmassa 25 luotainprojektin joukosta jatkoon kolme ehdotusta. Voittaja päätetään vuonna 2021. Theseus eli Transient High Energy Sky and Early Universe Surveyor tutkisi korkeaenergisiä, lyhytaikaisia tapahtumia koko taivaalla. Se näkisi universumin ensimmäisen vuosimiljardin aikana tapahtuneita gammapurkauksia, jotka kertovat ensimmäisten tähtien elämänkaaresta. Theseus lähettäisi reaaliajassa tiedon purkauksista muille...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Linnunradalla näyttäisi olevan tuntematon satelliittigalaksi. Tutkijat kertovat löytäneensä uuden seuralaisen Magellanin pilviä yhdistävästä sillasta. Eteläisen pallonpuoliskon Pieni ja Suuri Magellanin pilvi ovat Linnunratamme satelliittigalakseja, joita yhdistää kaasun ja pölyn silta. Nyt ryhmä kansainvälisiä tutkijoita uskoo, että tässä sillassa on aiemmin tunnistamaton ultrahimmeä galaksi.  Astronomien Hydrus 1:ksi nimeämä kohde sijaitsee Magellanin pilvien...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Varhaisessa universumissa neljätoista galaksia on törmäämässä toisiinsa niin lähekkäin, että ne mahtuvat kolmen Linnunradan kokoisen alueen sisään.  ALMA-teleskoopilla löytynyt galaksien ryhmä sijaitsee meistä 12,4 miljardin valovuoden päässä. Tämä tarkoittaa, että näemme galaksit sellaisina kuin ne olivat universumin ollessa vain 1,4 miljardin valovuoden ikäinen. Tällainen galaksien protojoukko tulee muodostamaan ytimen, josta lopulta kasvaa yksi massiivisimmista...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Linnunradan keskustan supermassiivinen musta aukko ei välttämättä ole painoluokkansa ainoa edustaja. Simulaatiot osoittavat, että lisää raskassarjalaisia pitäisi kiertää näkymättömissä galaksimme laidoilla. Tyypillisesti supermassiivinen musta aukko lymyää galaksin keskustassa. Kun aikojen kuluessa galaksit yhdistyvät toisiinsa, kolossien määrä saattaa kuitenkin lisääntyä. Kansainvälinen ryhmä astronomeja tutki uudella Romulus-simulaatiolla aiempaa...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Uusi australialaistutkimus keskittyy galaksien muutoksiin niiden ikääntyessä. Tulosten mukaan galaksit tyypillisesti sekä kasvavat että paksuuntuvat ajan myötä. Tutkijat kertovat, että nuorten galaksien tähdet kiertävät yleensä kuin "autot kilparadalla" eli samassa tasossa hyvin järjestäytyneinä. "Galaksin ikääntyessä siinä tapahtuu sisäisiä muutoksia. Galaksi saattaa myös kolaroida muiden galaksien kanssa", kuvailee Jesse van de Sande Sydneyn yliopistosta. "Nämä...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Merkittävä osa galaksien tavallisesta aineesta on kadoksissa. Tutkijat yrittivät löytää sitä galakseja ympäröivistä haloista. Suurin osa universumin aineesta on olemukseltaan tuntematonta pimeää ainetta, mutta tähtitieteilijöillä on ongelmia myös tavallisen aineen kanssa. Viime aikoina on havaittu, että meitä lähellä olevien galaksien tavallisesta aineesta puuttuu kaksi kolmasosaa ja Linnunradasta puolet.    "On tärkeää ratkaista tämä arvoitus, koska se on yksi...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Kuva maailmankaikkeutta halkovista valtavista pimeän aineen säikeistä on selkeytynyt uudessa tutkimuksessa. Näkymättömiä säikeitä kartoitettiin kosmisen taustasäteilyn avulla.         Kosmisen verkon säikeet ovat valtavia putkimaisia rakenteita, jotka toimivat väylinä aineen liikkumisessa galaksiryhmien kaltaisten tiheiden keskusten välillä. Mittaa pimeästä aineesta rakentuneilla säikeillä on satoja miljoonia valovuosia.  Tavallisesti säikeitä on tutkittu galaksien...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Tuore tutkimus on löytänyt tusinan verran mustia aukkoja Linnunradan keskustasta. Tulos tukee vanhaa ennustetta, jonka mukaan galaksimme ytimessä piilottelee yhteensä tuhansia mustia aukkoja. Linnunradan keskustassa sijaitsee supermassiivinen musta aukko, jolla on massaa yli neljän miljoonan Auringon verran. Teorioiden mukaan jättiläismäisen mustan aukon ympärillä pitäisi parveilla tuhansittain pienempiä, tähdenmassaisia mustia aukkoja. Yli kahden vuosikymmenen ajan tutkijat ovat...


Uutisvirta.fi



Tähdet ja avaruus -

Tuoreen tutkimuksen mukaan galaksimme kasvaa edelleen reunoiltaan. Tutkijat onnistuivat myös arvioimaan laajenemisnopeuden. Linnunradassamme syntyy yhä uusia tähtiä. Osa tähtiensyntyalueista sijaitsee galaksimme reunamilla kasvattaen hiljalleen galaksimme kokoa. Koska katselemme Linnunrataa sisältä päin, galaksimme kasvua on kuitenkin erittäin vaikea havaita. Siksi tähtitieteilijät ovat tutkineet, miten nopeasti Linnunradan kaltaiset muut spiraaligalaksit laajenevat. Tutkijat...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Tuomas Savolainen käytti tähtitieteen historian tarkinta havaintolaitetta tutkiakseen mustan aukon synnyttämää plasmasuihkua. Tulokset paljastivat uutta tietoa jättiläismäisten suihkujen rakenteesta. Jättiläisgalaksi NGC 1275 sijaitsee 230 miljoonan valovuoden päässä maapallosta. Galaksin keskustassa on miljardin Auringon massainen musta aukko, joka synnyttää lähes valonnopeudella virtaavia plasmasuihkuja. Nyt tutkijat ovat kuvanneet plasmasuihkun rakenteen kymmenen kertaa...


Uutisvirta.fi

Aalto-yliopisto -

Maata kiertävän radioteleskoopin havainnot ovat resoluutioltaan tarkimpia tähtitieteen historiassa; aivan kuin Kuusta voitaisiin katsella Maan pinnalla olevaa biljardipalloa. Vasemmalla havainnekuva RadioAstron-satelliitista havaitsemassa yhdessä maanpinnalla sijaitsevan radioteleskoopin kanssa ja oikealla kuva galaksin NGC 1275 suihkusta. NGC 1275 on Perseuksen galaksijoukon massiivinen keskusgalaksi 230 miljoonan valovuoden päässä. Oikealla olevan suihkun pituus on vain noin kolme...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Massiivinen tähti kiitää kääpiögalaksin keskellä puolen miljoonan kilometrin tuntinopeudella. Matkansa aikana karkulaisesta on kehittynyt harvinaislaatuinen keltainen superjättiläinen. Pieni Magellanin pilvi on on yksi Linnunradan lähimmistä galaksinaapureista. Ryhmä kansainvälisiä tutkijoita löysi siitä poikkeuksellisen kovaa vauhtia kulkevan tähden. Tutkijaryhmä uskoo seuralaisgalaksimme karkuritähden olleen muinoin kaksoistähtijärjestelmän toinen jäsen. Kun kumppani...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Tähtitieteilijät ovat havainneet galaksin, jossa ei näytä olevan ollenkaan niin sanottua pimeää ainetta. Löytö osoittaa kiistattomasti, että pimeä aine todellakin on jotain muuta kuin tavallista materiaa.  Suurin osa maailmankaikkeuden materiasta on tuntematonta pimeää ainetta. Nyt tutkijat ovat hämmästykseen löytäneet galaksin, joka muodostuu lähes kokonaan pelkästä tavallisesta aineesta. "Jos galaksissa on pimeää ainetta, sitä on erittäin vähän", toteaa Pieter van...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Hubble-avaruusteleskooppi paljasti yksityiskohtia Linnunradan ja sen seuralaisgalaksien vuorovaikutuksesta. Samalla selvisi, että Magellanin virtana tunnettu kaasupilvi on peräisin Pienestä Magellanin pilvestä. Laajan alueen taivaasta peittävä Magellanin virta on suuri, mutta harva kaasupilvi. Virta näyttää lähtevän sekä Suuren että Pienen Magellanin pilven alueelta. Kotigalaksimme Linnunrata kiskoo Magellanin virtaa painovoimallaan. Kaasuvirta yhdistyy Linnunradan spiraalihaaraan...


Uutisvirta.fi

Tähdet ja avaruus -

Hubble-avaruusteleskooppi suunnattiin läheiseen galaksiin, jonka kehityksen on epäilty pysähtyneen pian sen synnyn jälkeen. Analyysi galaksin pallomaisista tähtijoukoista vahvisti, että kyseessä on muinainen relikti. Perseuksen tähdistön NGC 1277 -galaksi synnytti tähtensä muutama miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen tapahtumasarjassa, jota voi kuvailla raivoisaksi purkaukseksi. Tähtiä muodostui 100 miljoonan vuoden aikana 1 000 kertaa nopeammin kuin Linnunradassa...


Uutisvirta.fi



« Edellinen 1 2 3 Seuraava »