Tänään on 19.12.2018 02:24 ja nimipäiviään viettävät: Iiro, Iisakki, Iikka, Isko ja Isak. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.UUTISVIRTA.FI
Suomen Yrittäjät:

Akavan selvitys: Halukkuus paikalliseen sopimiseen sitä suurempaa mitä paremmat resurssit

Julkaistu: · Päivitetty:

Paikallisen sopimisen resursseina nähtiin Akavan Erityisalojen kyselyssä kokonaisuutena, jonka osa-alueita ovat luottamus, tietämys, hyvä tahto, rohkeus, ajan käyttö sekä neuvotteluosaaminen. Sopimisen resurssien myönteinen yhteys neuvotteluhalukkuuteen pätee, olipa kyse palkoista tai työajoista. Halukkuus neuvotella omasta palkasta, työajan pituudesta ja sijoittelusta sekä etätyökäytännöistä oli sitä todennäköisempää, mitä paremmiksi paikallisen sopimisen resurssit omalla työpaikalla koettiin. – Tulos antaa hyvää osviittaa siitä, mihin työpaikoilla tulee panostaa, kun halutaan edistää paikallista sopimista myös asennetasolla, arvioi neuvottelupäällikkö Saara Aikio Akavan Erityisaloista. – Esimerkiksi luottamuksesta puhutaan paljon juhlapuheissa, mutta olennaista on, miten henkilöstö asian oikeasti kokee. Paljon luottamusta ja osaamista, niin uskallus neuvotella paikallisesti lisääntyy.  Luottamuspulaa vajaalla kolmanneksella Jäsenten mielestä tärkeimmät paikallisen sopimisen edellytykset ovat luottamus sekä tieto oikeuksista, velvollisuuksista, lainsäädännöstä ja yrityksen tilasta. Noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti näitä erittäin tärkeinä.  Tärkeitä edellytyksiä oli enemmistön mielestä myös neuvotteluosaaminen, rohkeus, mahdollisuus käyttää aikaa sopimiseen sekä hyvä tahto.  Osalla työpaikoista paikallisen sopimisen edellytykset olivat kunnossa, osalla niissä oli pahoja puutteita. Esimerkiksi 60 prosenttia vastaajista arvioi, että omalla työpaikalla on ainakin jonkin verran luottamusta, mutta 31 prosentilla arvio oli päinvastainen. Viisi prosenttia arvioi, ettei luottamusta ole lainkaan. Tietoa sopimisen tueksi on, mutta monilla työpaikoilla liian vähän Noin 47 prosenttia arveli, että tietoa paikallisen sopimisen tueksi on ainakin jonkin verran, mutta toisaalta 32 prosenttia arvioi tiedon määrän liian vähäiseksi.  Neuvotteluosaamista oli vähintään jonkin verran 47 prosentilla, mutta toisaalta 37 prosenttia arvioi osaamisen tällä alueella puutteelliseksi.  Työpaikan koolla oli merkitystä. Pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla työskentelevät arvioivat muita myönteisemmin työpaikkansa paikallisen sopimisen resursseja. Erityisesti myönteiset kokemukset luottamuksesta ja rakentavasta asenteesta työpaikalla olivat pienillä työpaikoilla työskentelevillä yleisempiä kuin muilla. Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula ei ylläty tuloksesta, että pienissä yrityksissä ja pienillä työpaikoilla luottamus on hyvä ja sitä myötä myös edellytykset paikalliselle sopimiselle. – Myös TEM:n työolobarometri antaa vastaavat tulokset. Pienissä yrityksissä yrittäjä ja työntekijä tekevät samaa työtä ja tuntevat toisensa. Isommilla työpaikoilla kannattaa panostaa yhdessä tekemiseen ja siihen, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Tässä myös ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä rooli. Ketään ei saa sulkea työpaikan kehittämisen ulkopuolelle, vaan kaikilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa järjestäytymisestä riippumatta, Makkula sanoo. Puolet valmiita neuvottelemaan itse Noin puolet olisi halukas neuvottelemaan itse työaikaan liittyvistä eri asioista työnantajan kanssa. Liukuvasta työajasta neuvottelisi jopa kaksi kolmasosaa. Omasta palkasta olisi ylipäätänsä valmis neuvottelemaan noin 60 prosenttia ja siitä, onko oma palkkataso oikea suhteessa muihin neuvottelisi 45 prosenttia. Oma ammattiliitto oli suosituin vaihtoehto kysyttäessä, kuka voisi sopia työntekijöiden puolesta. Toiseksi yleisimmin neuvotteluvaltuudet annettaisiin henkilöstöedustajalle.  ”Paikallisesti huomioidaan sekä yrityksen että työntekijöiden edut ja tarpeet” Paikallisen sopimisen tavoitteista kärkeen kyselyssä nousivat henkilöstön motivaation edistäminen, työolojen parantaminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. SY:n Janne Makkulan mukaan vallan ja vastuun siirtäminen kabineteista työpaikoille auttaa kyselyssä kärkeen nousseiden paikallisen sopimisen tavoitteiden saavuttamisessa. – Paikallinen sopiminen ei ole reitti työehtojen heikentämiseen, vaan se on yhdessä tekemistä ja sopimista tavalla, jossa sekä yrittäjän ja yrityksen että työntekijöiden edut ja tarpeet voidaan huomioida, esimerkiksi työaikojen järjestelyjen osalta. Yritys ei voi menestyä ilman motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. – Kun kerran on tahtoa ja luottamusta sopimiseen, sille pitäisi antaa myös lainsäädännössä tilaa. Tällä hetkellä erityisesti pienten yritysten mahdollisuudet sopia yhdessä henkilöstönsä kanssa ovat kaikkein rajoitetuimmat. Tässä avain on hallituksella ja eduskunnalla ja kannustan sitä käyttämään, Makkula vetoaa päättäjiin. Yrityksen kilpailukyvyn parantamista tai paikallisten olosuhteiden huomioimista pidettiin kyselyssä vähemmän tärkeinä. Silti näitäkin tavoitteita piti vähintään melko tärkeänä yli puolet vastaajista. – Esimerkiksi henkilöstöedustajien mukanaolo yrityksen hallintoelimissä parantaisi varmasti ymmärrystä liiketoiminnasta ja ”samassa veneessä” olemisen kokemusta, Aikio Akavan Erityisaloista pohtii.     Riikka Koskenranta riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Avainsanat: työnantaja vetoaa vastaava vastaaja valmiina yritys yrittäjä yhteys viisi työ työmarkkinajohtaja työehto työaika vaihtoehto tärkeä työpaikka työntekijä suuri suomi sulkea suhde sopiminen sopia sille selvitys tulos tuki tieto tem sy saara rooli paremmiksi parantaa panostaa palkka paikallinen osaaminen oma rohkeus riikka resurssi reitti puutteita prosentti pohtia pituus perhe janne itse hyvä neuvotella muita menestyä makkula mahdollisuus luottamus käyttö kysely koskenranta kolmannes kokemus jäsen oikea neuvottelupäällikkö neuvottelu oikeus oikeasti halukas hallitus fi erityisala elämä etu edistää henkilöstö edellytys avain auttaa arvio antaa ammattiliitto alue akava


Uutisvirta.fi