Tänään on 26.05.2019 01:32 ja nimipäiviään viettävät: Minna, Vilma, Vilhelmiina, Miina, Mimmi ja Vilhelmina. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.UUTISVIRTA.FI
Ilmatieteen laitos:

Väitös: Ympäristö ja sen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet voivat saada liian pienen painoarvon taloudellisessa tarkastelussa

Julkaistu: · Päivitetty:

Väitös: Ympäristö ja sen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet voivat saada liian pienen painoarvon taloudellisessa tarkastelussa 15.5.2019 10:05 Suurituloisia hyödyttävät muutokset saavat kustannushyötyanalyysissä suuremman painoarvon kuin muita hyödyttävät muutokset. Toisaalta ympäristöntilan parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tutkimuksen perusteella suhteessa enemmän pienituloisten suosimia. Näiden seurauksena ympäristö voi saada liian pienen painoarvon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä selviää tutkija Väinö Nurmen väitöstutkimuksesta, joka käsittelee kustannushyötyanalyysin käyttöä ympäristöön liittyvissä toimenpiteissä. Kuva: Shutterstock Taloudellisessa päätöksenteossa käytetään usein kustannushyötyanalyysiä. Sen avulla tarkastellaan, kuinka halukkaita ihmiset ovat maksamaan jostain muutoksesta ja maksuhalukkuutta verrataan muutoksen kustannuksiin. Ilmatieteen laitoksen tutkija, KTM Väinö Nurmi tutki väitöstyössään, kuinka hyvin kustannushyötyanalyysi sopii ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja urbaanien ekosysteemipalvelujen arviointiin. Väitöstyössä osoitetaan, että ympäristöön liittyvissä toimenpiteissä maksuhalukkuus on usein voimakkaasti riippuvainen henkilön tulotasosta. "Ne verovaroin toteutettavat projektit ja säädökset, jotka hyödyttävät suurituloisia, saavat helposti suuremman painon kustannushyötyjen tarkastelussa kuin muita hyödyttävät muutokset", Väinö Nurmi kertoo. Tulojakoon liittyvän ongelman ratkaisemiseen Nurmi ehdottaa väitöstyössään tulojakaumapainojen käyttöä. Painot tasoittaisivat sitä, miten eri henkilöiden maksuhalukkuus näkyy taloudellisen tarkastelun tuloksissa. Tämä muokkaisi taloudellista tarkastelua demokraattisempaan suuntaan. Väitöstyössä osoitetaan esimerkin avulla, miten kustannushyötyanalyysin tulokset muuttuvat, mikäli näitä painotuksia käytetään. "Ympäristöntilan parantamiseen liittyvissä tarkasteluissa ympäristöarvoja aliarvioidaan, mikäli painotuksia ei käytetä", Väinö Nurmi tiivistää. Ekosysteemipalveluiden kaikki hyödyt on huomioitava Väinö Nurmen tutkimus osoittaa myös, että ekosysteemipalvelujen kaikki hyödyt on tärkeä huomioida, kun hyötyjä verrataan kustannuksiin. Esimerkiksi ilmanlaatuhyötyjen ja esteettisten hyötyjen jättäminen pois tarkastelusta saattaa vääristää tuloksia suuntaan, jossa ekosysteemipalvelut aliarvioidaan päätöksenteossa. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi viherkatoista saatavat kokonaishyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset, mikäli viherkaton asennus ei aiheuta korkeita kustannuksia kattorakenteen muutostöiden vuoksi. Väitöstyö tarkastetaan 17.5. Helsingissä KTM Väinö Nurmen väitöstyö " Essays in environmental cost-benefit analysis " tarkastetaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa 17.5.2019 kello 12. Väitöstilaisuus järjestetään Metsätieteiden talon salissa 110, osoitteessa Latokartanonkaari 7, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Wouter Botzen , Vrije Universiteit Amsterdam, ja kustoksena on professori Markku Ollikainen . Väitöskirjatyön ohjaajina toimivat professori Markku Ollikainen ja professori Adriaan Perrels . Lisätietoja: tutkija, yliopisto-opettaja Väinö Nurmi, Ilmatieteen laitos / Helsingin yliopisto, p. 029 539 2143, vaino.nurmi@fmi.fi, vaino.nurmi@helsinki.fi Väitöskirja on saatavilla Helda-palvelussa . 1557903901000

Avainsanat: asennus amsterdam fi ehdottaa ihminen hyöty henkilö helsinki ktm kello järjestää ilmatiede ilmastomuutos professori pienituloinen parantaa palvelu paino osoite tärkeä ollikainen nurmi muutos muita maatalous osoittaa opettaja lisätieto laitos kuva kustannus tutkimus tutkija tulos toimenpide taloudellinen säädös suuremman suhde sali saatavilla saada ympäristö yliopisto väitöskirja väitös väinö viherkatto vaino


Uutisvirta.fi